<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">Kusipää kun kuolee</title>
  <updated>2019-11-21T05:59:48+02:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://sattuman.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://sattuman.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://sattuman.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>sattuman</name>
    <uri>https://sattuman.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Joulu]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Jouluna pitää esittää onnellista perhettä.<br /><br />Naurettavinta siinä teeskentelyssä oli se, ettei kukaan muu sitä ollut näkemässä kuin meidän perhe. Kaikki me tiesimme kyllä, mutta show silti vedettiin. Joulukirkko ja kynttilöiden kuskaus haudoille. Tunnin ajomatkat kirkkoon ja sieltä kotiin, hiljaa. Joulusauna, hiljaa. Jouluateria, hiljaa. Lahjojen jako ja avaaminen. Hiljaa. <br /><br />Kunnialla läpivedetty joulunäytös, sinäkin vuonna kun uhkasit pari päivää ennen joulua ampua meidät kaikki. Sen jälkeen kaikki saivat vetäytyä omiin loukkoihinsa hyvillä mielin.<br /><br />Olemaan hiljaa.<br /><br />Arvaapa, miten helvetin vaikeaa on opetella olemaan ihan oikeasti rauhassa onnellinen jouluna?<br /><br />Tämän päivän ei ole pakko olla oman tuskansa huutamattomuutta roolien takaa. <br /><br />Hiljaa.<br />]]></summary>
    <published>2008-12-24T21:55:00+02:00</published>
    <updated>2019-11-21T05:59:08+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/12/joulu"/>
    <id>https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/12/joulu</id>
    <author>
      <name>sattuman</name>
      <uri>https://sattuman.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Arpi]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Kun on lueskellut <a href="http://viktorine.vuodatus.net/" rel="nofollow">tällaista</a> tai <a href="http://www.andre.vuodatus.net/" rel="nofollow">tuollaista</a> tarinaa elämästä, on oppinut jotain elämästään. Jos ja kun nuo ihmiset ovat hengissä ja suhteellisen järjissään, ovat minun arpeni todellakin enää arpia eivätkä avohaavoja.<br /><br />Toisaalta tämä on täytynyt kirjoittaa, märkivä haava ei arpeudu.<br /><br />Tällä hetkellä olet hyvin kaukana. Kohta on taas joulu, onnellinen joulu. En tiedä, tuletko joku päivä vielä takaisin. Haluaisinhan minä sen kuulla sinulta, että mä en oo huono. Jotenkin nyt vaan tuntuu hyväksyttävälle, etten sitä tule koskaan kuulemaan, kuulen sen muilta.<br />]]></summary>
    <published>2008-12-20T22:34:00+02:00</published>
    <updated>2019-11-21T05:59:10+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/12/arpi"/>
    <id>https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/12/arpi</id>
    <author>
      <name>sattuman</name>
      <uri>https://sattuman.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Upeaa]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Uskomatonta, mutta ihanaa. <br /><br />Kuolemasi vuosipäivä oli ja meni. Muistin sen yli vuorokautta myöhemmin. Ekan kerran pystyin elämään sen päivän ajattelematta jatkuvasti sinua.<br /><br />Uskomattoman upeaa!<br />]]></summary>
    <published>2008-12-02T20:16:00+02:00</published>
    <updated>2019-11-21T05:59:12+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/12/upeaa"/>
    <id>https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/12/upeaa</id>
    <author>
      <name>sattuman</name>
      <uri>https://sattuman.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Tyhmä!]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Miksi minä en voi jo uskoa, mitä sinä minulle kaikki ne vuodet teoillasi hoit?<br /><br />Että ihan aikuisten oikeesti ketään ei kiinnosta. Että pitäisin jo pääni kiinni ja olisin hiljaa, koska en todellakaan ole sen arvoinen, että ketään kiinnostaisi.<br /><br />Mitä minä edes narisen, minua ei ole käytetty hyväksi, ei lyöty, ei potkittu. <br /><br />Uskoisinpa jo, että olet oikeassa ja minä väärässä, lakkaisin rimpuilemasta ja uskoisin, ettei minusta ole mihinkään.<br />]]></summary>
    <published>2008-11-26T22:24:00+02:00</published>
    <updated>2019-11-21T05:59:15+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/11/tyhma"/>
    <id>https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/11/tyhma</id>
    <author>
      <name>sattuman</name>
      <uri>https://sattuman.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Paska homma]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Arvaa mikä tässä nykyisessä elämässä on paskaa? <br /><br />Se, että tällä iällä, seesteisenä aikuisena, pitää kasata itseään.<br /><br />Vakuutella itselleen, että sinun totuutesi minusta ei ole koko totuus. Että omaan oikeuden tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi.<br /><br />Kyllähän sen kuuluisi olla itsestään selvää, että minä kelpaan ihan siinä missä muutkin.<br />]]></summary>
    <published>2008-11-16T17:41:00+02:00</published>
    <updated>2019-11-21T05:59:17+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/11/paska-homma"/>
    <id>https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/11/paska-homma</id>
    <author>
      <name>sattuman</name>
      <uri>https://sattuman.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Unohdus]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Tämän vuodatuksen blogien kategorioimisen seurauksena olen lueskellut muitakin mielenterveyteen ja erilaisiin elämänkriiseihin pohjautuvia blogeja. Useita kirjoitetaan, jotta unohdettaisiin ja/tai eheydyttäisiin. Eheytyä minä haluaisin, mutta unohduksesta en tiedä. <br /><br />Unohtaa pitäisi sinun mukanasi myös yli puolet tähän astisesta elämästäni. Vaikka se ei ollutkaan niin kivaa, sen eläminen läpi on silti tehnyt minusta minut. Ihmisen, joka tietää valitettavan usein, että minun totuuteni on totuus tapahtuneesta vain minun kannaltani.<br /><br />Se on joskus niin raskasta. <br /><br />Kuvittelen, että olisi mukavaa joskus uskoa täysin olevansa oikeassa ja kaikki muut väärässä.<br /><br />Ilman, että olisi vaihtoehto, että kaikki osapuolet ovat tavallaan oikeassa. <br /><br />Ettei aina vähintään yrittäisi ymmärtää vastapuoltakin. <br /><br />Olen unohtanut hautajaistesi päivämäärän. <br /><br />Seuraavana uskoisin häviävän lastesi syntymäpäivät.<br /><br />Niin pitkälle tuskin pääsen ikinä, että unohtaisin kuolinpäiväsi. Miksi unohtaisinkaan, sehän oli aika onnellinen päivä. Kun ei vain olisi tarvinnut teeskennellä surevaa.<br /><br />Syntymäpäivääsi en tahtonut oppia millään muistamaan eläessäsi. Kuoltuasi muistan sen paremmin.<br />]]></summary>
    <published>2008-11-16T02:47:00+02:00</published>
    <updated>2019-11-21T05:59:19+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/11/unohdus"/>
    <id>https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/11/unohdus</id>
    <author>
      <name>sattuman</name>
      <uri>https://sattuman.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Sanat]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Tänään minä tajusin löytäneeni ne sanat, joita olen kauan hakenut. Itse asiassa olen ne sanonut jo kuoltuasi psykologille.<br /><br />Kyllin pienenä en osannut ajatella, ettei meidän perhe ole normaali. (Mikä on sinänsä harhaanjohtavasti sanottu, koska mikä perhe on normaalija kuka ne kriteerit määrittelee.)<br /><br />Kasvettuani käsitin, ettei meidän perhe ole normaali, mutten tiennyt miten. Jos joltakulta uskalsin kysyä, en saanut vastausta. <br /><br />Kun luokkakaveri kertoi vanhempiensa eroavan, kaikki ymmärsivät ja lohduttelivat. Kun toinen luokkakaveri uskalsi tunnustaa vanhempansa liiallisen alkoholin käytön, kaikki tiesivät mistä on kyse. Mitä minä olisin sanonut sinusta ja kuka sen olisi ymmärtänyt, kun en ymmärtänyt itsekään?<br /><br />Kuoltuasi kuulin diagnoosistasi, terapioistasi ja lääkityksistä. <br /><br />Tänään opin, ettei minulla ole mitään hävettävää vaikka sanonkin, että minun veljeni sairasti keskivaikeaa masennusta ja kärsi luultavasti jonkun asteisista vainoharhoista. Luultavasti, koska niitä sinulla ei diagnosoitu ikinä. Minun järkeni mukaan on jonkun asteinen vainoharha kieltäytyä syömästä ruokaa, jota muu perhe syö, koska se on maustettu syanidilla ja muu perhe on nauttinut vasta-ainetta. <br /><br />Vaikka ethän sinä niin kauhean väärässäkään ollut, joka päivähän se oli toiveena, että viimein toteuttaisit uhkauksesi ja tappaisit itsesi. Tai muun perheen. Kunhan jollain tavalla loppuisi sinun kanssasi eläminen.<br />]]></summary>
    <published>2008-11-14T00:29:00+02:00</published>
    <updated>2019-11-21T05:59:20+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/11/sanat"/>
    <id>https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/11/sanat</id>
    <author>
      <name>sattuman</name>
      <uri>https://sattuman.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Ääniä päässä]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Tuntuu, että olen ylittänyt puolivälin. Olen voitolla. <br /><br />Olen saanut kaiken, minkä sinä minulta veit. Minulla on perhe ja koti, jossa kaikilla on hyvä olla. Minä kelpaan täällä, paitsi sinun äänellesi päässäni joka kerta peiliin katsoessani.<br /><br />Sinun äänesi kertoo meikkieni olevan päin persettä. Vaikken ole meikannut varmaan vuoteen. Kerrot edelleen vatsani pömpöttävän ja selluliitin loiskuvan reisissäni. Että olen tyhmä ja ruma ja laiska. Etten ole kenenkään rakkauden arvoinen. <br /><br />Olen antanut itselleni luvan hyväksyä, etten sinulta tule enää ikinä muita näkemyksiä itsestäni saamaan. Ikinä en tule sinulle kelpaamaan. Arvaapa mitä? Sillä ei ihan oikeasti ole mitään väliä, koska minä elän, sinä et. <br /><br />Sinä et ole täällä, täällä oleville minä kelpaan. <br /><br />Ajan näytettäväksi jää, voinko oppia ottamaan vastaan näkyvää rakkautta tällä iällä. Sekin kun on taito, joka kuuluisi lapsena oppia.<br />]]></summary>
    <published>2008-11-12T20:14:00+02:00</published>
    <updated>2019-11-21T05:59:22+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/11/aania-paassa"/>
    <id>https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/11/aania-paassa</id>
    <author>
      <name>sattuman</name>
      <uri>https://sattuman.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Valhetta]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Kaikki ne valheet joita minä olen elämässäni kertonut. Jotta olisin päässyt pakoon sinua, sinun ilmapiiriäsi kotona, uhkaasi. Fuulasinko minä oikeasti niin hyvin? Ettei kukaan nähnyt läpi? Ettei kukaan tajunnut, että huudan valheitani, koska totuus olisi liian ruma muiden kestää kuulla?<br /><br />Ettei kukaan nähnyt, miten paha minun oli olla? Sinun vuoksesi?<br /><br />Vai valehtelivatko muut mukanani, jottet sinä olisi hirviö? <br /><br />Tarvitseeko silloin ihmetellä Jokeloita ja Kauhajokia, jos sen kokoluokan pahoinvointi nuorella voi mennä ohitse vanhemmilta, opettajilta, kaikilta aikuisilta? <br /><br />Vai vieritänkö syytä muiden harteille, kun en itse osannut sanoa kyllin selvästi?<br /><br />Mutta kun minä olin lapsi!<br />]]></summary>
    <published>2008-11-01T02:18:00+02:00</published>
    <updated>2019-11-21T05:59:25+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/11/valhetta"/>
    <id>https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/11/valhetta</id>
    <author>
      <name>sattuman</name>
      <uri>https://sattuman.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Petos]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Olen viime aikoina ajatellut erästä täysin sinuun liittymätöntä satuttajaa elämäni varrelta. Yli kymmenen vuodenkin takaa tästä päivästä katsoen täysin mitätön petos tuntuu edelleen katkeralle.<br /><br />Kun sanon mitätön, tarkoitan todella mitätöntä. Itse asiassa en edes tiedä, oliko se petos. Petetty luottamus. <br /><br />Suhteuttaen, miten sinä veit minulta täysin uskon itseeni ja elämääni, ei luulisi kiinnostavan ihmetellä, tulinko petetyksi kaksitoista vuotta sitten. <br /><br />Siinähän se ongelma nimenomaan piileekin. En tiedä, mitä itse asiassa tapahtui, ihan oikeasti. Olisi helpompaa hyväksyä varmuus petetyksi tulemisesta, antaa se anteeksi ja jatkaa matkaansa. <br /><br />Ehkä sinustakin olisi helpompi päästä yli, jos olisit kuollut kolme vuotta aiemmin, ilman lapsia ja vaimoa, kusipäänä. Nyt ei tarvitsisi miettiä, olisiko sinusta sittenkin joskus vielä tullut normaali ihminen, jonka ainoa ilo ei olisi vahingonilo.<br /><br />Lopulta minulle kuitenkin jää käteen vain petos, et voinut olla edes kunnolla kusipää.<br />]]></summary>
    <published>2008-10-31T00:32:00+02:00</published>
    <updated>2019-11-21T05:59:27+02:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/10/petos"/>
    <id>https://sattuman.vuodatus.net/lue/2008/10/petos</id>
    <author>
      <name>sattuman</name>
      <uri>https://sattuman.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
